Esittely: Virve Sormunen

Hei!

Hei! Olen "hiven" yli kolmekymppinen Hyvinkääläinen. Koiria on kotona kaksi: belgianpaimenkoirauros Rymy (s -00) ja bordercollieuros Victor (s -05).

Ensimmäisen koiran sain vuonna -87. Tämä oli komean kokoinen landseer-herra Albertti. Jahka perustottelevaisuus oli saatu kuntoon innostuin testaamaan opittuja asioita tokossa. Pienoisen menestyksenkin myötä tokokärpänen vahvisti puruotettaan eikä näy päästävän irti millään…

Amoren (Jarambo Amore-Marina) hankin tokokoiraksi ja se lunastikin paikkansa yli odotusten. TVA-arvo saavutettiin suhteellisen helposti ja jatkoimme treeniä tähtäimessä maajoukkuepaikka. Amore oli hyvin varma ja tasainen kisakoira ja SM-hopean (v-97) sekä usean joukkue -SM-mitalin jälkeen edustimme Suomea vuodet -98-99 tokon MM- ja PM-kisoissa.
Amore eli terveenä ja reippaana 14-vuotiaaksi, pitäen talon urokset kurissa.

Amore jäi pikkuhiljaa hyvin ansaitulle eläkkeelle ja bordercollie uros Aiko (Tending The Talisman) pääsi toteuttamaan itseään kisakentillä. Aikon kanssa oli hienoa sekä treenata että kisata; se oli työkoira joka teki aina kaiken täysillä. Aikon aika täyttyi nopeasti ja yllättäen, kesken Italian EM-kisojen 9.9.04, kun kasvaimet olivat tehneet salaa tuhojaan sisäelimissä. Ehdimme kokea kuudessa vuodessa paljon, saavutuksina mm. FIN & S TVA FIN KVA TSM-02 & -04 HK3. Tokon maajoukkueessa ehdimme olla kolme vuotta ja KVA-arvo saavutettiin kuudella kisalla, esim. syksyllä -03 voitimme haussa sekä rotuyhdistys- että piirinmestaruuskisat pisteillä 290.

Rymy liittyi joukkoon Aikon poislähdön jälkeen, 4 vuotiaana. Tämän kanssa kisasin tokon voiI-tuloksen ja aivan hurmaavan luonteen ansiosta viettää leppoisia eläkepäiviä viihdyttäen omia ja muiden lapsia mm. pulkkavedoissa. Lisäksi Rymy on Vicin kuntovalmentaja, huolehtien vauhdista ja painista jokapäiväisillä metsälenkeillä.

Victor on TVA (kävimme kaikkiaan 8 kisaa tälle "etapille"), KVA (yht. 7 kisaa) ja agilityssä 3-luokassa. Vicin myötä olen tutustunut minulle aivan uusiin lajeihin; jälkeen ja agilityyn. Molemmat hyvin mielenkiintoisia. Toisessa pitää luottaa täysin koiraan eikä puuttua sen tekemisiin, toisessa pitää ohjata samalla kun itse liikkuu. Kumpikin haastavia pinttyneelle tokoilijalle... Mutta onneksi Vicin kanssa on mukava touhuta!

Olen kisannut tokossa vuodesta -89 ja "nälkä on vain kasvanut syödessä". Koiran kanssa toimiessa koskaan ei tule valmista. Aina löytyy lisähaasteita, parannettavaa ja uusia ongelmia, joiden ratkaiseminen on koiran ja itsensä opiskelua parhaimmillaan!